Itävalta haluaa vähentää riippuvuuttaan talvikaudesta ja näkee Ruotsin markkinoilla selkeää potentiaalia. Ruotsalaiset vieraat matkustavat Alpeille yhä enemmän myös kesällä – ja käyttävät siellä enemmän rahaa kuin keskivertoturisti. Tämä kertoo Gabriele Lenger, Markets Tanska ja Ruotsi, haastattelussa Itävallan investoinneista ympärivuotiseen matkailuun.

– Ruotsi on meille erittäin tärkeä markkina-alue, ei vähiten siksi, että ruotsalaiset vieraat kuluttavat paljon paikan päällä ja arvostavat laatua, luontoa ja henkilökohtaisia kokemuksia, sanoo Itävallan matkailualan edustaja.

Historiallisesti noin 70 prosenttia ruotsalaisten Itävallan-vierailuista on tapahtunut talvella ja 30 prosenttia kesällä. Nykyään jakauma on paljon tasaisempi, noin 55 prosenttia talvella ja 45 prosenttia kesällä.

Kesän 2026 aikana ruotsalaisten saapumisten määrä kasvoi myös 8,1 prosenttia.

– Näemme selkeän muutoksen. Alpit eivät enää liity pelkästään hiihtoon. Vaellus, pyöräily, gastronomia ja luontoelämykset ovat yhä tärkeämpiä.

Perheomisteiset hotellit ovat kilpailuetu

Itävalta kilpailee sellaisten matkakohteiden kuin Italian, Ranskan ja Sveitsin kanssa, mutta uskoo, että henkilökohtainen vieraanvaraisuus on selvä vahvuus.

Monet hotellit ja ravintolat ovat edelleen perheomisteisia ja omistajiensa itsensä johtamia.

– Se luo erilaisen suhteen vieraaseen. Et vain tule hotelliin, vaan sinut usein toivottaa tervetulleeksi yrityksen omistaja ja johtaja. Se on tärkeä osa itävaltalaista kokemusta.

Henkilökohtaista palvelua pidetään tärkeänä osana arvoa, varsinkin kun hinnat Euroopassa ovat nousseet.

Ruotsalaiset vieraat käyttävät keskimäärin noin 227 euroa henkilöä kohden päivässä Itävallassa oleskelunsa aikana, matka-asuntoon laskettuna pois lukien. Kaikkien vieraiden keskiarvo on noin 185 euroa.

– Ruotsalaiset ovat valmiita maksamaan laadusta, mutta kokemuksen on myös vastattava hintaa. Tämä koskee majoitusta, ruokaa ja palvelua.

Kesä kasvaa

Tärkeä osa Itävallan strategiaa on vahvistaa kesäkautta.

Maa on laajentanut patikointi- ja pyöräilyinfrastruktuuriaan, ja monet kohteet toimivat niin sanottujen kesäkorttien avulla.

Kortit voivat oikeuttaa vieraat muun muassa käyttämään paikallista julkista liikennettä, hissejä ja aktiviteetteja oleskelunsa aikana.

– Se helpottaa vieraan kokemaan enemmän kohteesta ilman lisäkustannuksia ja ilman auton tarvetta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kysyntään.

Kesän lämmetessä Etelä-Euroopassa Alppien viileämmät lämpötilat voivat olla kilpailuetu.

– Näemme, että yhä useammat ihmiset suuntaavat vuorille viileämmän ilmaston perässä ja samalla haluavat olla aktiivisia.

Talvi on edelleen keskeinen

Vaikka kesä on meille tärkeä, talvi on edelleen erittäin tärkeä.

Samaan aikaan hiihtomatkailun olosuhteet muuttuvat.

– Saatamme nähdä vähemmän täysin lumen peittämiä kyliä samalla tavalla kuin ennen, mutta hiihto on jatkossakin mahdollista ja tärkeää Itävallalle.

Korkealla sijaitsevien hiihtokeskusten, lumentuotannon ja hyvin kehittyneen infrastruktuurin odotetaan olevan keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa.

Henkilöstöpula on suuri haaste

Yksi Itävallan matkailualan suurimmista haasteista on paikallisen työvoiman puute.

Hotellit ja ravintolat ovat yhä riippuvaisempia esimerkiksi Unkarista ja Saksasta tulevista työntekijöistä.

– Se on ongelma, koska osa vahvuudestamme perustuu paikalliseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Jos alalla työskentelee vähemmän itävaltalaisia, saman tunteen ylläpitäminen on vaikeampaa.

Ongelma ei siis koske pelkästään henkilöstöä, vaan myös kohteen identiteettiä.

– Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä, joita kohtaamme. Meidän on löydettävä tapoja tehdä alasta houkuttelevampi ja samalla säilyttää autenttisuus, jota vieraamme arvostavat.

Itävallan tulevaisuuden matkailustrategia koskee siis kahta asiaa: ympärivuotisen matkailun vahvistamista ja samalla henkilökohtaisen vieraanvaraisuuden säilyttämistä, joka on pitkään ollut tärkeä osa maan kilpailukykyä.