Kevätmyrsky, joka vei yrityksen vaarallisen lähelle konkurssia, ei ole vieläkään ohi. Norjalaisen toimitusjohtajan Jacob Schramin peräsin on edelleen vapailla. ”Lisää käteistä on yhtä tärkeää kuin se, että meillä on verta kehossamme”, hän sanoo.

Kilpailijat käynnistävät moottorinsa yksi kerrallaan. Eikä Norwegian halua olla viimeinen ilmaan nouseva. Pian lähes 80 lentoreittiä avataan uudelleen. 160 lentokoneesta otetaan käyttöön 20. 600 työntekijää kutsutaan takaisin lomautuksilta. Yhteensä 900 lentäjää ja matkustamohenkilökunnan jäsentä saa yhtiön taas lentoon.

Mutta tämä oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys vain muutama kuukausi sitten. Ja käänteet ovat olleet jyrkkiä.

30. tammikuuta 2020. WHO luokittelee uuden koronaviruksen puhkeamisen kansainväliseksi terveyshätätilaksi. 

7. maaliskuuta. Norwegian peruu kaikki lennot Oslosta Milanoon Italiassa leviävän viruksen vuoksi. 

13. maaliskuuta. Eurooppa on WHO:n mukaan pandemian keskus. 

16. maaliskuuta. Norwegian peruu 85 prosenttia lennoistaan ja lomauttaa 7 300 noin 10 000 työntekijästään.

Sen jälkeen Epävarmuus, kriisineuvottelut ja pelastussuunnitelmat ovat ravistelleet monien yrityksen työntekijöiden eli Rednose-sotureiden, kuten he itseään nyt sisäisesti kutsuvat, elämää. Facebookissa toimivalla "Support Norwegian" -tukiryhmällä on yli 60 000 jäsentä, joista useat työskentelevät matkustamossa tai ohjaamossa.

Hashtageja #rednosewarrior ja #wewillflyagain käytetään laajasti, samoin kuin kuvia aiemmilta työpäiviltä ilmassa – kimaltelevine auringonlaskuineen ja miehistön jäsenineen hyvin silitetyissä univormuissa.

Jacob Schramin työ ei ole helppo. Noin kolme kuukautta sen jälkeen, kun hän astui Norwegianin uutena toimitusjohtajana, yritys oli konkurssin partaalla.

”"On todella hienoa olla tilanteessa, jossa voi kertoa hyviä uutisia eikä vain huonoja. Olen siitä superiloinen", sanoo Jacob Schram puoliksi stressaantuneella mutta helpottuneella äänellä soittaessaan. TT on pyytänyt haastattelua yli viisi viikkoa, ja nyt hän on löytänyt aikaa seitsemän minuutin puheluun.

Vuoden alusta tähän päivään osake on laskenut hieman yli 90 prosenttia. Schram vetää syvään henkeä, kun häneltä kysytään, millaisia kokemuksia hän on kokenut viime kuukausina.

”"Se alkoi kriisinhallinnalla maaliskuun alussa, ja se oli todellakin täydellinen kriisi."”

Kyse oli toimimisesta – ja nopeasta toiminnasta. Asiakkaat ja henkilökunta lennettäisiin turvallisesti kotiin. Sen jälkeen käytännössä kaikki lentokoneet pysäköidään.

”"Kyse oli kustannusten kriittisestä ja nopeasta leikkaamisesta. Ja onnistuimme siinä. Monet ihmiset irtisanottiin, ja valitettavasti meidän piti julistaa Ruotsin ja Tanskan tytäryhtiöt konkurssiin. Emme halunneet tehdä niin, mutta se oli seurausta erittäin vaikeasta tilanteesta", Jacob Schram sanoo.

Se on ollut myös myrskyn aikana ohjaksissa olemisen vaikein osa – työntekijöiden irtisanominen.

”"Tietenkin kyse on yrityksen toiminnan jatkamisesta, mutta on valtava sääli, että niin monen elämään on vaikuttanut eri tavoin."”

Pian sen jälkeen johto joutui toimitusjohtajan mukaan kohtaamaan tosiasian, että yhtiön taloudellinen uudelleenjärjestely oli tarpeen selviytyäkseen.

”"Onnistuimme siinä ihmeellisesti, mutta se ei aina ollut niin kuin olimme ajatelleet."”

Yhtiö työstää parhaillaan "uutta Norwegian"-palvelua, jossa Pohjoismaat ovat liiketoiminnan ydin, mutta mukaan tulevat myös Euroopan reitit ja kaukoreitit.

Mutta myrsky on kaikkea muuta kuin ohi.

Seuraava kohtalokas päivä on yhtiökokous 30. kesäkuuta. Toiveena on, että osakkeenomistajat hyväksyvät uuden osakeannin yhtiön äskettäin toteutettua 12,7 miljardin Norjan kruunun velkajärjestelyn. Jos he saavat vihreää valoa, avautuu mahdollisuus kolmen miljardin kruunun valtion lainatakauksiin.

Schram kuulostaa toiveikkaalta ja sanoo, että yhtiöllä on hyvät vuoropuhelut useiden viranomaisten kanssa sekä Norjassa että Ruotsissa. Mutta uuden rahoituksen tarve on edelleen kipeä.

”"Tarvitsemme lisää rahaa. Käteisen saaminen on yhtä tärkeää kuin se, että meillä kaikilla on verta. Raha on yrityksen happea. Jos menetämme liikaa verta, kuolemme."”

”"Se, että voimme nyt aloittaa, johtuu siitä, että kyse on lähitulevaisuuden lennoista ja meillä on siten yleiskuva kustannuksistamme ja tuloistamme."”

Jo ensi vuonna yhtiö on jälleen "luotettava ja halpa operaattori, johon matkustajat voivat luottaa", vaikka se ei olisikaan samassa mittakaavassa kuin vuoden 2020 alussa. Mutta jos koronakriisi jatkuu, Norwegian tarvitsee noin 2,2 miljardia Norjan kruunua lisää vuodessa, yhtiön vuosikertomuksen mukaan.

”Se ei ole vielä ohi”, sanoo Jacob Schram.

Lähde: TT