Vaikka Arlandan laajennus on jäissä, muualla maassa on täysin uusia lentokenttäsuunnitelmia. Hanke perustuu useiden suurten ruotsalaisten yritysten yhteistyöhön.

Jos täysin automatisoiduista lentokentistä tulee onnistumisen myötä Ruotsin seuraava suuri teknologiavienti.

10. maaliskuuta 2020. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Teljebäck (S) ilmoittaa, että Västeråsin lentokenttä suljetaan kannattamattomuuden vuoksi. Sama kohtalo kohtasi Oskarshamnin lentokenttää muutama vuosi aiemmin.

Ja Ängelholmin lentokenttää pelastetaan nyt viime hetkellä sulkemiselta, kun seitsemän Pohjois-Skånen kuntaa päätti ostaa lentokenttää ylläpitävän yrityksen.

Pitkän aikavälin trendi on ollut selvä: pienempien lentokenttien operointi ei ole kannattavaa. Sitten pandemia tuli ja kärjisti tilanteen. Mutta kaikki toivo ei ole menetetty. Ruotsalaiset suuryritykset laativat parhaillaan pelastussuunnitelmaa.

Per Ahl on Saab Digital Air Traffic Solutionsin (SDATS) toimitusjohtaja. Saab on Ruotsin siviili-ilmailulaitoksen yhteisomistuksessa oleva yritys. Vuonna 2015 yritys oli maailman ensimmäinen, joka alkoi etäohjata lentoliikennettä, kun Örnsköldsvikin lentokenttää ohjattiin Sundsvallista.

”Ruotsi on ollut kehityksen veturi alusta asti”, Per Ahl sanoo.

Jopa silloin monet pienemmät lentokentät kamppailivat punaisten numeroiden kanssa. Mutta tuo tilanne ei ole mitään verrattuna siihen, mitä on tapahtunut viime kuukausina. Ympäri maailmaa monet niistä ovat enemmän tai vähemmän autioita.

Tähän asti maailman lentokenttien kapasiteetin lisäämiseen on investoitu suuria kehitysresursseja, mutta nyt toimiala odottaa, ettei kapasiteettiaan tarvitse lisätä kahdeksaan–kymmeneen vuoteen. Tämä vapauttaa toimialan resursseja digitalisaatioon ja tekniseen kehitykseen.

Ratkaisu, jota SDATS parhaillaan työstää yhdessä pörssijättien ABB:n ja Assa Abloyn, pienempien HID Groupin ja Combitechin sekä Ruotsin siviili-ilmailulaitoksen kanssa, voidaan tiivistää täysin automatisoiduksi lentoasemaksi. Työnimi on Västeråsin digitaalinen lentoasema.

Automaattinen nurmikonleikkuu ja lumenauraus. Kuljetusrobotit ja droonit, jotka toimittavat laukkuja lentokoneeseen ja matkatavarahihnalle. Tieto virtaa suoraan palokunnalle tai turvavalvontakeskukseen. Edistynyttä bioteknologiaa lähtöselvitykseen ja turvavalvontaan. Siivousrobotit. Ja tietysti jo mainitut miehittämättömät lennonjohtotornit.

Per Ahlin digitaaliseksi infrastruktuuriksi kutsuman infrastruktuurin avulla kaikki tämä voi toteutua automatisoidulla lentokentällä. Hänen mukaansa unelman toteuttaminen ei vaadi paljoakaan teknologista kehitystä.

”"Suuri osa teknologiasta on jo olemassa muilla aloilla, ja me yhdistämme sitä uudella tavalla. Olemme myös tehneet paljon sotilaspuolella ja siirrämme sitä siviilipuolelle", Per Ahl sanoo.

Ilmeisen edun – halvemman toiminnan ja pienempien henkilöstökulujen – lisäksi automatisoidun lentokentän etuna on, että sitä voidaan skaalata ylös ja alas täysin eri tavalla kuin nykyisiä vaihtoehtoja.

”Esimerkiksi turistikauden aikana tai Covid-tilanteessa”, Per Ahl sanoo.

Pandemia on monella tapaa pyyhkäissyt ilmailualan läpi kuin metsäpalo. Mutta luonnossa metsäpalot ovat välttämättömiä luonnon monimuotoisuudelle. Kysymys kuuluu, pitääkö tämä vertaus paikkansa ilmailualalla.

”Se on ollut perinteinen, konservatiivinen teollisuudenala, joka nyt joutuu tekemään suuria muutoksia ja ymmärtää, että vanhan tavan on muututtava. Digitalisaatio ei ole näistä eduista vähäisin. Ja sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia kestävälle ilmailulle”, Per Ahl sanoo.

Västeråsin hanke on vielä lapsenkengissään, mutta tavoitteena on perustaa kaupunkiin täysin automatisoitu lentokenttä vuoteen 2025 mennessä. Eivätkä suunnitelmat lopu Västmanlandiin – toivotaan, että siitä tulee Ruotsin uusi teknologiavienti.

”Alalla ei ole epäilystäkään siitä, että näin tapahtuu. Kysymys kuuluu, ottaako Ruotsi johtoaseman vai ei”, sanoo Bengt Simonsson, tutkimus- ja markkinointipäällikkö Teknikmarknadissa, projektia koordinoivassa KTH:sta lähtöisin olevassa ympäristöteknologiayrityksessä.

Hän arvioi, että ympäri maailmaa on 40 000 pienempää lentokenttää, jotka ovat sulkemisuhan alla tai jotka on jo suljettu kaupallisina lentoasemina. Ruotsissa Oskarshamnin ja Gävlen lentoasemat ovat jo kohdanneet saman kohtalon kannattamattomuuden vuoksi.

”"Ruotsi on pieni maa, mutta meillä on kapasiteettia korjata tämä. Se vaatii joitakin poliittisia päätöksiä, mutta se voi olla miljardiluokan sopimus", sanoo Bengt Simonsson.

Lähde: TT