Swedavian uusimmat koko vuoden 2025 tilastot osoittavat sekä kotimaisen että kansainvälisen lentoliikenteen kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Kotimaan lennot ovat kuitenkin edelleen selvästi pandemiaa edeltävän tason alapuolella, ja mitattu kasvu perustuu pitkälti vertailuihin erittäin heikosta lähtökohdasta.

– On tärkeää tulkita tilastoja oikein. Pohjalta toipumisen ja toimivan, sosiaalisesti tukevan tason palauttamisen välillä on erittäin suuri ero. Nykyään olemme kaukana tällaisesta tilanteesta, sanoo Transportföretagen Flygin toimialajohtaja Fredrik Kämpfe.

Swedavian omien lukujen analyysi osoittaa, että kotimaanmatkustuksen kokonaismäärä on edelleen selvästi pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Nyt raportoitu tilastollinen kasvu voidaan suurelta osin selittää vertailuilla erittäin heikkoon lähtötilanteeseen. Selkeä esimerkki on Arlanda, jossa kotimaanliikenne on kasvanut prosentuaalisesti, mutta historiallisen alhaiselta tasolta ja myös ottaen huomioon, että Bromman reittiliikenne on vähentynyt merkittävästi. Bromman lasku vaikuttaa myös siihen, että muiden lentoasemien kasvu näyttää järjestelmän näkökulmasta todellisuutta suuremmalta.

– Väite, että kotimaan ilmailulla ”menee hyvin” vain marginaalisen vuosittaisen kasvun ansiosta, antaa yksinkertaistetun ja harhaanjohtavan kuvan. Meidän on oltava rehellisiä tilanteestamme, varsinkin jotta voimme tehdä oikeita poliittisia päätöksiä, sanoo Fredrik Kämpfe.

Suuri sosioekonominen merkitys

Ilmailun sosioekonominen merkitys vahvistetaan muun muassa raportissa Kansakunta, jonka siivet on typistetty? jonka Ruotsin kuljetusyritykset esittivät joulukuussa 2024 ja joka osoittaa, että Ruotsin ilmailun heikko kehitys on johtanut jopa 300 miljardin euron tuotantotulojen menetykseen Ruotsissa.

 – Meidän on kysyttävä itseltämme joitakin keskeisiä kysymyksiä: Kuinka paljon kotimaan lentoliikennettä Ruotsi tarvitsee pitkällä aikavälillä ollakseen kilpailukykyinen ja yhtenäinen? Miten voimme luoda pitkän aikavälin kestävät edellytykset toimivalle kotimaan lentoverkostolle? Miten lentoliikenteen infrastruktuuri tulisi rahoittaa tilanteessa, jossa ilmailu on rakenteellisesti pienempi, mutta edelleen kriittinen yhteiskunnalle? Ja miten toteutamme ilmastomuutoksen heikentämättä saavutettavuutta? Siihen on nyt keskityttävä, Fredrik Kämpfe päättää.