Lennämme ennennäkemättömällä tavalla.

Mutta yhä harvemmat haluavat kerskua matkoillaan. ”Alkaa olla jo vähän noloa olla ilmiselvä ilmastonmuutosten aiheuttaja”, sanoo tutkija Maria Wolrath Söderberg.

Vuonna 2018 SAS rikkoi uuden matkustajaennätyksen 30,1 miljoonalla matkustajalla – kasvua oli 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

SAS:n sijoittajasuhdejohtaja Magnus Hurstin mukaan luvut heijastavat ensisijaisesti vapaa-ajan matkojen kysynnän kasvua.

Aiemmin tällä viikolla myös Norwegian julkaisi ennätysluvut vuodelta 2018. Yhtiöllä lensi yhteensä 37,3 miljoonaa matkustajaa – kasvua oli 13 prosenttia, ja se oli ennätysvuosi myös Finnairille.

Kasvu tapahtuu samaan aikaan kun keskustelu lentoliikenteen päästöjen vaikutuksista ympäristöön on laajentunut.

Mutta lisääntyneestä tietoisuudesta lentoliikenteen päästöistä huolimatta lenämme edelleen entistä enemmän.

”Olemme melko hyviä tekemään ponnisteluja, jotka eivät vaadi meiltä suuria uhrauksia”, selittää Maria Wolrath Söderberg, retoriikan luennoitsija Södertörnin yliopistossa, joka tutkii, miten perustelemme toimimattomuuttamme ilmastokysymyksessä.

Wolrath Söderbergin mukaan useimmat meistä päästävät ilmaan noin 10–11 tonnia kasvihuonekaasuja vuodessa. Pariisin sopimuksen saavuttamiseksi meidän on vähennettävä päästöjä 1,5–2 tonniin henkeä kohden vuodessa.

Wolrath Söderberg ja hänen kollegansa selvittivät pilottitutkimuksessaan, miten ympäristötietoisiksi itseään pitävät ihmiset perustelevat lentämistään. Yleinen strategia on väittää, että he kompensoivat sitä elämällä ympäristötietoista elämäntapaa. Mutta tämä strategia ei toimi, hän sanoo.

”"Jos matkustat edestakaisin Kaakkois-Aasiaan, päädyt noin 2,5 tonniin kasvihuonekaasuja, mikä tarkoittaa, ettet pystyisi edes hengittämään loppuvuoteen. Sinun pitäisi lajitella roskia pari vuosikymmentä tai olla vegaani pari vuotta kompensoidaksesi tuota lentoa."”

Toinen tapa oikeuttaa tekojamme on väittää, että oma panos on mitätön.

”On sinänsä totta, että yksilöiden tekemisillä ei ole paljon merkitystä, mutta ryhmien tekemisillä on paljon merkitystä, ja ryhmät yleensä vaikuttavat järjestelmään”, Wolrath Söderberg sanoo.

Aiemmin tänään julkaistiin tilastoja, jotka osoittivat, että vuonna 2018 Ruotsin lentokentiltä ulkomaille matkusti hieman enemmän ihmisiä, mutta kotimaassa lensi vähemmän.

Ympäristöministeri Karolina Skog (kansanedustaja) näkee kotimaanlentojen vähenemisen ja kansainvälisten lentojen vaimean kasvun merkkinä lisääntyneestä ilmastotietoisuudesta keväällä käydyn lentoliikenneveron käyttöönottoa koskevan keskustelun jälkeen.

Samaan aikaan hän toteaa, että pitkän matkan matkustaminen on yksi vaikeimmista haasteista Pariisin tavoitteiden saavuttamisessa.

”Tiedolla on tärkeä rooli, mutta se ei riitä kaikkeen. Tarvitaan myös poliittisia välineitä”, sanoo Skog, joka asettaa suuria toiveita EU-yhteistyöstä junamatkustuksen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi.

”Hyvien ja laadukkaiden junayhteyksien varmistamisen Euroopan sisällä tulisi olla keskeinen kysymys.”

Lähde: TT

Lentoyhtiöiden matkustajamäärät 2018

Yritys: Matkustajamäärä 2017; Matkustajamäärä 2018; Kasvu prosentteina
SAS: 29,7 miljoonaa; 30,1 miljoonaa; 1,2
Norja: 33,2 miljoonaa; 37,3 miljoonaa; 13
Finnair: 11,9 miljoonaa; 13,3 miljoonaa; 12