Ruotsin rautateitä voidaan parantaa merkittävästi useilla konkreettisilla ja välittömillä toimenpiteillä. Tämä käy ilmi Omtag Svensk Järnväg -aloitteen tänään esittelemästä uudesta raportista. Toteutettuina toimenpiteillä on nopea ja huomattava vaikutus. Ne ovat myös taloudellisesti kannattavia ja johtaisivat paremmin toimivaan rautatiejärjestelmään – rautatiehissiin. 

– Rautatie on pahasti kulunut vuosikymmenten riittämättömän kunnossapidon vuoksi. Samaan aikaan junaliikenne on kasvanut merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Olemme siis tilanteessa, jossa Ruotsin kilpailukyky ja kasvu vaativat sekä tehokkaita ja nopeita vaikutuksia tuottavia toimenpiteitä että suurten, pitkän aikavälin investointien suunnittelua kapasiteetin lisäämiseksi. Yhdistetään voimat muutoksen vauhdittamiseksi, sanoo SJ:n toimitusjohtaja Monica Lingegård, joka on ottanut aloitteen Ruotsin rautateiden palauttamiseksi. 

Raportin "The Rail Lift" on laatinut ja kirjoittanut taloustieteen tohtori Fredrik Bergström, ja se osoittaa, että kansalliseen liikenneinfrastruktuurisuunnitelmaan ei ole sisällytetty pitkää sarjaa erittäin kannattavia toimenpiteitä. 

”Raportissa luetellaan suuri määrä erityisiä toimenpiteitä, joilla olisi merkittävä vaikutus Ruotsin rautateiden kapasiteetin ja luotettavuuden vahvistamiseen. Nämä toimenpiteet voidaan myös toteuttaa lyhyessä ajassa”, Fredrik Bergström sanoo. 

Ruotsin rautateiden investointitarve on suuri. Niin kutsuttu kunnossapitovelka on noin 60 miljardia Ruotsin kruunua ja kasvaa jatkuvasti. Raportti sisältää noin neljäkymmentä toimenpidettä, mukaan lukien tehokkaamman kunnossapidon, sääntelymuutokset ja olemassa olevan infrastruktuurin parannukset.

Alla on joitakin ehdotetuista yleisistä toimenpiteistä: 

1. Toteutetaan kattava viritystoimenpiteiden ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä Ruotsin rautateiden tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. 
2. Keskittäkää kunnossapito ja uudelleeninvestoinnit enemmän rautatielinjoille, joilla on suurimmat liikennevirrat. 
3. Puututa huoltoaikojen alhaiseen käyttöasteeseen eli Ruotsin liikennelaitoksen peruskunnossapitoon varaamaan rata-aikaan. 
4. Virtaviivaista kunnossapitoa käyttämällä tehokkaita laitteita ja priorisoimalla nopeaa toteutusta kunnossapitoa hankittaessa. 
5. Antakaa yritysmaailman tarpeiden vaikuttaa enemmän rautatien kapasiteetin ja luotettavuuden lisäämiseen tähtäävään työhön. 

Raportin mukaan nämä toimenpiteet voivat vahvistaa rautateiden kapasiteettia ja luotettavuutta lyhyellä aikavälillä. Johtopäätöksenä on kuitenkin myös se, että Ruotsin rautatiejärjestelmän tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia. 

”Vaikka lyhyen aikavälin toimenpiteille on suuri tarve, painopistettä ei saa siirtää pois rautateiden pitkän aikavälin tarpeista. Tällaisten toimenpiteiden suunnittelua on jatkettava, ei vähiten tulevaisuuden toimintavapauden takaamiseksi”, Fredrik Bergström sanoo.  

Seminaari 

Raportin ovat kirjoittaneet Fredrik Bergströmin lisäksi Tore Englén ja WSP, ja se esitellään seminaarissa 15. marraskuuta klo 8.30. Seminaariin osallistuvat raportin tekijöiden lisäksi seuraavat henkilöt kommentoimaan raportin johtopäätöksiä: 

• Andreas Carlson, infrastruktuuri- ja asuntoministeri 
• Monica Lingegård, SJ:n toimitusjohtaja
• Per Lyrvall, Ruotsin johtaja Stora Enso 
• Stefan Sjöstrand, Skistarin toimitusjohtaja 
• Maria Stockhaus (mies), kansanedustaja 
• Gunilla Svantorp (S), kansanedustaja

Linkki seminaarin webcast-lähetykseen

Lehdistötiedotteen mukaan.