Useammat ihmiset vierailivat perheen ja ystävien luona, ja ne, jotka noudattivat viranomaisten neuvoja, olivat tyytyväisempiä lomaansa kuin ne, jotka eivät noudattaneet. Näihin päätelmiin päätyi raportti, jossa sosiaalipsykologian luennoitsija John Magnus Roos Skövden yliopistosta tutki, miten ruotsalaisten kesälomat muuttuivat Covid-19-pandemian seurauksena. 

Pandemiakesän 2020 aikana vapaa-ajanmatkojen määrä Ruotsissa väheni vuoteen 2019 verrattuna. Ruotsalaiset matkustivat vähemmän viihteen ja kulttuurin vuoksi ja enemmän rikkoakseen arjen rutiineja. Motivaatio kokea uusia asioita ja kehittää itseään väheni. 

– Pandemian aikana on palattu perusmotiiveihin, kuten rentoutumiseen ja kodin ympäristön vaihtamiseen. Kyse on ollut enemmän arjen tylsiyden murtamisesta kuin uusien asioiden kokemisesta, John Magnus Roos sanoo. 

Sukulaisen ja ystävien luona vierailu oli useimpien ruotsalaisten kesällä 2020 tekemä aktiviteetti. Ruotsalaiset myös valitsivat aiempaa useammin yöpymisen perheen ja ystävien luona muiden majoitusmuotojen, kuten hotellien, sijaan. 

Persoonallisuudella on merkitystä tyytyväisyyteen 

Raportti osoittaa myös, että persoonallisuudella oli merkitystä ruotsalaisten tyytyväisyyteen vuoden 2020 lomaansa. Hallituksen neuvojen ja suositusten korkea hyväksyntä, vähäinen tarve suunnitella lomaansa ja se, ettei heillä ollut erityistä huolta COVID-19:stä, olivat kolme tekijää, jotka vaikuttivat positiivisesti lomakokemukseen. Myös matkan pituudella oli merkitystä. Mitä kauempana kotoa ruotsalaiset olivat, sitä tyytyväisempiä he olivat lomaan. Mutta suurin rooli lomailevien ruotsalaisten tyytyväisyydessä oli heidän poissaoloaikansa. Mitä pidempään he olivat poissa, sitä tyytyväisempiä he olivat lomaan. Tämä on ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että matkan kohokohta on ratkaiseva tekijä matkan tuottaman onnellisuuden kannalta, ei niinkään sen kesto. 

– Yksi ylimääräinen rantapäivä seitsemän päivän jälkeen ei yleensä tuo lisää onnellisuutta. Pandemian aikana matkan kesto näyttää kuitenkin vaikuttavan ratkaisevasti siihen, kuinka paljon onnellisuutta se tuo. Tämä voi johtua siitä, että matkustusmotiivit muuttuivat pandemian aikana jännityksestä ja toiminnasta arjen rikkomiseen ja irtiottohaasteisiin, sanoo John Magnus Roos. 

Ulkomailla lomailevat, jotka ovat herkkiä sosiaaliselle maineelle 

Normaalisti ruotsalaiset matkustavat paljon ulkomaille, mutta vuonna 2020 nämä matkat vähenivät dramaattisesti. Ketkä siis olivat niitä ihmisiä, jotka edelleen matkustivat ulkomaille? Nuoren iän, korkean tulotason ja koulutuksen lisäksi heille on ominaista kolme sosiaalipsykologista tekijää. 

– Ensinnäkin he ovat vähemmän ahdistuneita ja stressinsietokykyisempiä kuin muut ruotsalaiset. Sekä yleisesti että Covid-19-tartunnan saamisen huolen suhteen. Toiseksi he ovat itsekeskeisempiä, mikä tarkoittaa, että he välittävät enemmän itsestään kuin muista. Kolmanneksi he ovat herkkiä sosiaaliselle asemalle, sille, miten muut suhtautuvat heidän matkustamiseensa. Jos viranomaiset olisivat halunneet vähentää matkustamista, he olisivat voineet hyödyntää enemmän matkustajien Covid-19:n leviämiseen liittyvää häpeää, sanoo John Magnus Roos. 

Ulkomaanloma jatkuu 

Haastattelujen perusteella ulkomailla yleensä matkustavien, mutta kotona pysyneiden ihmisten kanssa näyttää siltä, että ulkomaanlomat jatkuvat. Pääasiassa rajoitukset ovat estäneet ruotsalaisia lomista ulkomailla. John Magnus Roos uskoo, että on todennäköistä, että ne ruotsalaiset, jotka matkustivat ulkomaille ennen pandemiaa, palaavat tähän pariin rajoitusten lieventyessä. 

– Eristäytyneisyys on koettu negatiivisena, ja kaipaus ulkomailla asuviin ystäviin, kokemuksiin ja trooppiseen lämpöön on suuri. Sopeutumisen teema sopii hyvin yhteen monien ihmisten kokemusten kanssa. Mitä paremmin ihminen on sopeutunut covid-19:ään, sitä tyytyväisempi hän näyttää olleen kesälomaansa vuonna 2020. Huolimatta monista positiivisista kokemuksista Ruotsissa oleskelusta, johtopäätöksenä on, että ulkomaanloma jatkuu, jos siihen annetaan mahdollisuus, sanoo John Magnus Roos. 

Tietoja raportista

Raportin on kirjoittanut John Magnus Roos, sosiaalipsykologian vanhempi lehtori Skövden yliopistosta ja tutkija Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulun kulutustutkimuskeskuksessa. Raportin on julkaissut Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulun matkailukeskus. Tutkimusta rahoittivat Mistra Sustainable Consumption ja Göteborgin yliopiston matkailukeskus.