
Vuosi on ehkä alkanut varkain, mutta monille arki alkaa todenteolla tällä viikolla. Lomien päättyminen voi tuntua surulliselta, mutta tammikuukin voi toimia puhtaana terveyslääkkeenä.
Tammi-kuun blues ja arjen ahdistus ovat kuumia puheenaiheita näin vuodenaikaan, mutta tosiasiassa monet voivat hyvin palatessaan arki-rutiineihinsa. Loma, johon usein liittyy huonompi ruokavalio, enemmän alkoholia ja epäsäännöllinen uni, saa tahdoit tai et tahdo äkillisen lopun.
– On paljon todisteita siitä, että rutiinit ovat ihania ja ihmeellisiä, sanoo Per Johnsson, kliinisen psykologian dosentti.
Hänen mukaansa joulu eroaa merkittävästi muista vapaista, sillä juhlaan liittyy usein paljon velvollisuuksia, mikä voi olla rasittavaa. Vaikka se olisikin kuinka mukavaa tahansa, monet kokevat, että heidän on pakko matkustaa ympäri maata ja yöpyä, kenties ei aina niin mukavissa sängyissä, sukulaisten ja ystävien luona.
Kun palataan arkeen, ei tarvitse ajatella ja suunnitella niin paljon, koska ei yksinkertaisesti ole niin paljon aikaa pelata. Tämä on Johnssonin mielestä hyvä asia, sillä hän sanoo ihmisten viihtyvän elämässä, jossa on vähän rutiineja – mutta rutiinien sisällä joustavuutta.
– On tunnettu sanonta, että me ihmiset rakastamme monia valinnanmahdollisuuksia, mutta inhoamme valita, sanoo Johnsson.
Sisäinen kello auttaa
Myös Christian Benedict, unentutkija ja kirjailija, toivottaa arjen tervetulleeksi.
– Kun meillä on säännöllisempi elämä, autamme sisäistä kelloamme toimimaan, hän sanoo.
Hän ei usko, että liikaa pitäisi murehtia vähäisemmistä yöunista arkipäivisin.
– Voi olla syytä olla varovainen vapaa-ajan käyttämisessä viitteenä siitä, mitä tarvitsemme. Kun olemme vapaalla, juomme todennäköisemmin alkoholia ja syömme rasvaa, mikä vaikuttaa unen laatuun, sanoo Benedict.
Mutta lomapäivän päättäminen nukkumalla ja herääminen sitten arkeen voi olla liian kova muutos. Silloin voi helposti joutua Benedictin kutsuman ”lomajetlagin” uhriksi.
Välttääkseen tätä hän antaa vinkkejä kolmesta valmistautumisesta viimeisille vapaapäiville. Käymällä ulkona, toivottavasti auringossa, aikaisin päivällä, liikkumalla päiväsaikaan ja siirtämällä aterioitaan aikaisemmaksi voi säätää sisäistä kelloaan ja lähettää aivoille signaaleja siitä, että pitäisi nukkua hieman aikaisemmin illalla.
”Pyyhi pois tunnistamattomuus”
– Jos olet iltaihminen, tämä ei tee sinusta aamuvirkkua, mutta se siirtää vuorokausirytmiäsi positiivisesti, hän sanoo.
Se, että suuret vapaapäivät ovat ohi, voi myös helpottaa yksinäistä henkilöä.
– Mikään aika ei ole yhtä vaativa yksin ollessa kuin jouluaatto ja uudenvuodenaatto. Silloin tuntee itsensä paljon yksinäisemmäksi, kaikki tuntuvat olevan yhdessä, sanoo Per Johnsson.
On neljä sanaa – jotka kaikki päättyvät sanaan ”-ttömyys” – joista hänen mielestään tulisi pyrkiä irrottautumaan: toivottomuus, voimattomuus, avutomuus ja merkityksettömyys.
– Pitää olla vähän toivoa ja tuntea vähän valtaa omassa elämässä, ja siinä rutiinit ovat suureksi avuksi.
Lähde: TT







