• 

Palkat ovat korkeat, mutta eivät samalla tasolla kuin heidän kollegoillaan muualla Euroopassa. SAS:n lentäjät eivät ole tyytyväisiä työoloihinsa ja uhkaavat lakolla.

Ilmailuasiantuntija Jan Ohlssonin mukaan maailmanlaajuinen lentäjien pula tarkoittaa, että ammattilaisryhmällä on kultainen kortti neuvotteluissa.

Neuvottelut SAS:n ja lentäjien välillä Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa ovat ajautuneet umpikujaan. Uusia työehtosopimuksia koskevassa kiistassa on nimitetty sovittelijoita.

Liika viikonlopputyö, arvaamattomat työajat ja jyrkästi jääneet palkat latistavat lentäjien mielialaa.

Aika, jolloin lentäjän ammattia pidettiin loistokkaana ammattina, jossa työehdot olivat anteliaita ja työaikataulut kevyitä, saattaa olla ohi. Kysymys kuuluu, voidaanko olosuhteita pitää huonoina?

”"He ovat toki vuosien varrella pysyneet jonkin verran taka-alalla saadakseen yrityksen takaisin jaloilleen, kun se oli menossa konkurssiin. Mutta taka-alalla pysyminen ei tarkoita, että olosuhteet olisivat huonot", Jan Ohlsson sanoo.

Ruotsin elinkeinoliiton mukaan ruotsalaisten SAS-lentäjien keskipalkka on 93 000 kruunua kuukaudessa lisät ja korvaukset mukaan lukien, mitä lentäjät eivät itsekään tunnusta.

Jan Ohlssonin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että lentäminen on edelleen hyvin palkattu ammatti, jopa SAS:lla.

”"Kaikilla suurilla lentoyhtiöillä Ryanairista Norwegianiin ja SAS:iin lentäminen on edelleen hyvin palkattu ammatti joka suhteessa", hän sanoo.

Ala on kuitenkin muuttunut monin tavoin, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös lentäjien työtilanteeseen. Lisääntynyt kaupallinen matkustaminen tarkoittaa suurempaa painetta viikonloppumatkoille ja loma-aikoina matkustamiselle. Muuttuvat matkustusmallit tarkoittavat myös nopeita muutoksia yritysten suunnittelussa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti lentäjien työaikatauluihin, Jan Ohlsson sanoo.

”Lomailijoiden lennättäminen viikonloppuisin on SAS:lle tärkeä tulonlähde. Ennen lentokonelaivasto usein seisoi paikallaan. Nyt se enimmäkseen liikkuu tuona aikana”, Jan Ohlsson sanoo.

Enemmän viikonlopputyötä voi olla myös seurausta yleisestä lentäjäpulasta.

Lentäjäpula on maailmanlaajuinen. YK:n ilmailujärjestö ICAO arvioi viime vuonna, että vuoteen 2036 mennessä tarvitaan 620 000 lentäjää ja että 80 prosenttia heistä on koulutettava siihen mennessä.

Jan Ohlsson uskoo, että tämä antaa lentäjille etulyöntiaseman neuvotteluissa.

”Lentäjillä on eräänlainen maailmanlaajuinen työsuhdeturva. He saavat työpaikan milloin haluavat, kunhan heidät on koulutettu oikean tyyppisille koneille. SAS:lla on yleisiä lentokonetyyppejä, kuten Boeing ja Airbus, ja siellä on pulaa lentäjistä ja eläkkeelle jäävistä lentäjistä”, Jan Ohlsson sanoo.

Mutta yrityksillä voi olla vaikeuksia vastata kysyntään. Vaikka SAS:n kannattavuus on parantunut, hintapaine koko toimialalla on edelleen korkea.

”"Kustannukset kasvavat, mutta tulot eivät. Tämä ei ole ainutlaatuista SAS:lle", Jan Ohlsson sanoo.

SAS:n lentäjät uskovat myös jääneensä jälkeen palkoissa verrattuna muihin skandinaavisiin ja eurooppalaisiin kollegoihinsa, kertoo Wilhelm Tersmeden, SAS:n jaoston puheenjohtaja Ruotsin lentäjäliitossa.

”"Voimme todistaa, että olemme jääneet jälkeen sekä palveluksessa että palkassa. Olemme nousseet puolustamaan ja auttaneet yritystä, ja nyt kun SAS pärjää hyvin, haluamme puhua eroista, jotka ovat aiheuttaneet jälkeenjäämisemme", hän sanoo.

Hän ei halua antaa lentäjien palkkoja koskevia lukuja, koska se on monimutkainen ja johtuu siitä, että urat näyttävät erilaisilta eri lentäjillä, ja uskoo, että se antaa neuvotteluille väärän painopisteen.

Lähde: TT