Ruotsin kotimaan ilmailulla on edelleen vaikeaa.

Trendi on nähtävissä useissa paikoissa Euroopassa, mutta Ruotsin kehitys erottuu joukosta.

”"Näemme merkittävää vähennystä", sanoo Jean-Marie Skoglund Ruotsin liikennelaitokselta.

Pandemia hidasti lentämistä merkittävästi. Mutta Ruotsin kotimaanlentojen osalta lasku oli jo alkanut.

Ruotsin sisäisten lentomatkustajien määrä laski merkittävästi vuosien 2018 ja 2019 välillä, kertoo Jean-Marie Skoglund, Ruotsin liikennelaitoksen ilmailumarkkina-analyytikko. Myös kansainvälisten lentojen määrä laski juuri ennen koronaviruspandemiaa.

”He sanovat, että pandemia vaikutti lentojen vähenemiseen, mutta näimme kotimaanlentojen laskun jo syksyllä 2017, mutta se iski voimakkaasti vuosina 2018 ja 2019”, Skoglund sanoo. 

Eurostatin tilastojen mukaan vain muutamissa EU-maissa kotimaanmatkailu on vähentynyt enemmän kuin Ruotsissa.

Saksassa tämä on 52 prosentin lasku vuosien 2017 ja 2023 välillä. Ruotsissa kotimaanlennot vähenivät samalla ajanjaksolla 41 prosenttia.

Sama trendi on nähtävissä myös pohjoismaisten naapuriemme keskuudessa, vaikkakaan lasku ei ole ollut yhtä suurta kuin Ruotsissa.

Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa matkustajamäärät ovat sen sijaan kasvaneet.

”Ruotsilla on EU:n kolmanneksi suurin maantieteellinen alue. Silti näemme täällä merkittävän laskun, kun koko EU:n keskiarvo on -5 prosenttia”, sanoo Jean-Marie Skoglund.

Miksi Ruotsissa nähdään niin suuri tappio? Tähän vaikuttaa useita tekijöitä. Kotimaan markkinoilla on pitkään ollut kilpailun puutetta, ja toimijoita on yhä vähemmän. Tämä puolestaan johtaa lippujen hintojen nousuun, Jean-Marie Skoglund sanoo. Esimerkiksi Espanjassa on suuremmat markkinat halvoille lennoille.

”"Halvat lennot ovat suuri selitys sille, miksi Espanjan kotimaanlentojen määrä kasvaa. Meillä Ruotsissa sitä ei ole."” 

Skoglund huomauttaa myös, että liike-elämä ei matkusta enää samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi selittää muun muassa suuren vähennyksen Malmön ja Göteborgin lentokentillä, joilla aiemmin monet matkat Tukholmaan tapahtuivat päiväsaikaan.

Myös lentoliikenteen päästöt ja niiden ympäristövaikutukset ovat johtaneet siihen, että organisaatiot, kunnat ja viranomaiset ovat ottaneet käyttöön erilaisia käytäntöjä liikematkustukselle – ja tämä on vaikeuttanut kotimaan lentoliikennettä, Skoglund sanoo.

”"Tämän lisäksi teillä on myös yleinen mielipide, huoli ilmailun ilmastovaikutuksista."”

Vaikka ruotsalaiset vierastelevat kotimaanlentoja, he eivät epäröi varata lomamatkoja ulkomaille. Kansainväliset lennot ovat lisääntymässä, vaikkakin hitaammalla tasolla kuin ennen pandemiaa. 

Onko lentojen vähenemisellä Ruotsin maaperällä mitään seurauksia?
”"Maassa lentokenttien ympärillä olevan infrastruktuurin ylläpitäminen tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa, mikä on myös erittäin tärkeää kriisivalmiuden näkökulmasta."”

Ruotsissa on 27 niin sanottua hätälentokenttää, jotka ovat valmiina esimerkiksi silloin, kun terveydenhuoltojärjestelmän on kuljetettava potilaita.

”Tuollainen valmistautuminen tulee olemaan erittäin kallista”, sanoo Jean-Marie Skoglund.

Ruotsin alueellisten lentokenttien etujärjestö edustaa 33:a alueiden ja kuntien hallinnoimaa lentokenttää. He näkevät, kuinka lentoasemien alijäämät kasvavat.

”"Erityisesti pienemmillä lentoasemilla katteet ovat kovat. Volyymit ovat laskeneet ja kysyntä on niin heikkoa, että kannattavuuden saavuttaminen on vaikeaa tässä", sanoo toimitusjohtaja Peter Larsson. 

Hän korostaa kotimaanlentoja tärkeänä tekijänä esteettömyyden kannalta:

”"Esimerkiksi Norrlandin sisämaassa, jossa matka Tukholmaan on pitkä. Siellä on tieyhteydet, mutta ei junia. Siellä lennoista tulee tärkeä osa."”

Larssonin mukaan on vain vähän merkkejä siitä, että trendi kääntyisi. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan lisää valtion tukea, hän sanoo.

Jean-Marie Skoglund Ruotsin liikennelaitokselta korostaa ilmailun siirtymän käynnistämisen tärkeyttä.

”On äärimmäisen tärkeää osoittaa, että ilmailu voi aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä ja että tulevaisuudessa voidaan saavuttaa nollapäästöt. Siirtymää on kuitenkin vaikea hallita, jos kotimaanmatkailu jatkaa laskuaan.”

Lähde:TT-DI.SE