Lentoyhtiö BRA:n omistaja Per G. Braathen on arvostellut hallitusta ankarasti Bromman tapauksen johdosta.

”"Emme voi tehdä tällaisia päätöksiä pandemian keskellä, kun kenelläkään ei ole tieteellistä tietoa siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu", hän sanoo TT:lle.

Yritys valmistautuu sen sijaan uuteen alkuun toukokuussa.

Hallituksen aiemmin tällä viikolla antama ilmoitus Bromman lentokentän sulkemisesta on saanut kritiikkiä useilta tahoilta. Lentoyhtiö BRA, jonka tukikohta sijaitsee juuri Brommassa, ei ole poikkeus.

G. Braathenin mukaan ensisijaisesti Swedavian raporttia asiasta ympäröivä läpinäkyvyyden puute on kriittinen.

”"En ole nähnyt Swedavian raporttia, mutta sen laatimisaikana tilanne oli merkittävästi erilainen kuin nyt. BRA oli saneerauksessa ja Norwegianin arvioitiin todennäköisesti katoavan, kun taas SAS ei ollut saanut pääomaa. Kaikki kolme yhtiötä ovat nyt toipumassa", hän sanoo.

”"En kuitenkaan ole niin huolissani. Jos hallitus olisi ollut enemmistössä, olisin ollut", hän sanoo.

Braathen korostaa myös, että useat eurooppalaiset lentoyhtiöt, esimerkiksi Lufthansa, Air France/KLM sekä halpalentoyhtiö Easyjet, ovat saaneet erilaisia taloudellisia tukia. BRA:n uudistus on siksi mahdotonta kuvitella ilman Arlandan lentokentän laajennusta.

”"Olen valmis muuttamaan Arlandaan, kun meille on tilaa. Kansanedustaja Per Bolund sanoo, ettei kukaan halua lentää tyhjällä kapasiteetilla, mutta hän ei voi päättää, mitkä yhtiöt nyt palaavat. Lisäksi lentoyhtiöt sopeuttavat laivastonsa kysyntään."” 

Braathen korostaa, että hänen oma BRA-lentoyhtiönsä on tästä selkeä esimerkki. Pandemian puhkeamisen jälkeisen jälleenrakennuksen jälkeen se on nyt valmis käynnistämään toimintansa uudelleen. Toukokuussa yhtiö aloittaa kotimaanlennot uudelleen, aluksi kahteentoista kohteeseen, mutta tarkoituksena on kaksinkertaistaa reittiverkosto vuoden aikana. Kahdestatoista käytössä olevasta lentokoneesta tulee vähitellen 24, kun se keskittyy ensisijaisesti vapaa-ajan matkustamiseen, missä mahdollisuudet jo ovat, Braathenin mukaan.

”"En usko, että esimerkiksi Göteborg koskaan palaa samalle tasolle. Uskon, että junan osuus siellä tulee olemaan huomattavasti suurempi. Tukholma–Malmö-väli on puolestaan erittäin hyvä, ja esimerkiksi Tukholma–Skellefteå-välillä Northvolt on yksi asiakkaistamme."”

”"Uskon, että vapaa-ajan matkailu palaa entiselleen, jolloin se muodosti meille 50 prosenttia."”

Mutta riittääkö tämä yrityksen pyörittämiseen?
”"Ehdottomasti. Voimme olla kohtuullisen kannattavia vain kahdellatoista lentokoneella. Meillä on nyt täysin erilainen joustavuus, mutta lomamatkailu tulee olemaan liiketoimintamme veturi."” 

Jos esimerkiksi tarkastellaan Tukholma–Visby-reittiä, tänä kesänä lentää neljä lentoyhtiötä. Kuulostaako hyvin epätodennäköiseltä, että dataa olisi riittävästi kaikista neljästä?
”Uumajaan kannattavuus on ollut vaikeaa kolmen eri lentoyhtiön kanssa, joten kilpailu on erittäin kovaa”, Braathen sanoo eikä sulje pois tällaisten kohteiden poissulkemista.

Aloitat samaan aikaan kun rajoituksia jatketaan. Kuinka varma olet siitä, että tämä on todella oikea aika?
”"Meillä on ollut tähän mennessä noin kymmenen startup-suunnitelmaa, ja jos emme olisi uskoneet tähän, olisimme painaneet jarrua. Uskon, että kesästä tulee hyvä, ja Ruotsissa on paljon kotimaanmatkailua. Sitten näemme, mitä liikelentoliikenteelle tapahtuu tänä syksynä."”

60-vuotias Per G. Braathen on matkailualan konkari. Vuonna 1989 hän otti haltuunsa tilauslentoyhtiö Alwaysin toimitusjohtajan tehtävän, ja vuonna 2002 hänen sijoitusyhtiönsä Braganza osti ruotsalaisen lentoyhtiön Malmö Aviationin, joka pari vuotta sitten fuusioitui Sverigeflygin kanssa nimellä Braathens Regional Airlines, BRA.

Scandicin hallituksen puheenjohtajana hän on myös nähnyt, miten liiketoimintaan on vaikuttanut eri tavoin Pohjoismaissa riippuen siitä, minkä koronastrategian maan hallitus on valinnut. Hän on joustava tarkastellessaan eri strategioita, mutta huomauttaa, että historiaa kirjoitettaessa nähdään, kuka teki oikein tai väärin. Hän kuitenkin huomauttaa, että liiketoiminnan tukeminen ja sen käynnistäminen ovat näyttäneet merkittävästi erilaisilta Pohjoismaissa.

”"Ero on ollut suuri. Norja on ollut nopein ja paras yritystuen käsittelyssä. Tanska on ollut hyvä, kun taas Ruotsi on ollut erittäin hidas, vaikka asiat ovat parantuneet, mutta tuki tuli liian myöhään."”

Kauppakamari: Arlandaan on investoitava välittömästi. Carl Bergkvist, Tukholman kauppakamarin elinkeinopolitiikan asiantuntija, kommentoi hallituksen päätöstä sulkea Bromman lentokenttä.

Lähde: TT