Tämä raportti tarkastelee Ruotsin infrastruktuurin kriittisiä näkökohtia, jotka vaikuttavat matkailu- ja ravitsemusalaan. Keräämällä näkemyksiä alan johtavilta päätöksentekijöiltä esitetään yksityiskohtainen analyysi nykyisistä infrastruktuurihaasteista ja strategisia suosituksia.
tulevia parannuksia varten.

Kohderyhmä:
Raportti on suunnattu liikenne- ja matkailualan päätöksentekijöille, kuten viranomaisille, poliitikoille ja alan toimijoille, tulevien infrastruktuuri-investointien ja poliittisten muutosten tueksi ja ohjaukseksi.

Johdanto ja tarkoitus:
Ruotsin matkailu- ja turismialalla on keskeinen rooli maan taloudessa ja kulttuurisessa kehityksessä. Alan vahvan kasvun jatkumisen varmistamiseksi on ratkaisevan tärkeää mukauttaa ja parantaa infrastruktuuria vastaamaan sekä nykyisiä että tulevia tarpeita. On laaja poliittinen yksimielisyys siitä, että Ruotsilla on merkittävä tarve parantaa liikenneinfrastruktuuriaan. Tämän kyselyn avulla pyrimme ymmärtämään, mitä matkailuala pitää tärkeimpinä painopistealueina Ruotsin matkailualan vahvistamiseksi. Kyselyn avulla olemme keränneet näkemyksiä alan johtavilta päätöksentekijöiltä. Näiden keskeisten toimijoiden osallistuminen ja panos ovat korvaamattomia auttaessaan meitä...
laatia suosituksia päätöksentekijöille, viranomaisille ja poliitikoille. Raportissa esitetään kyselyn tulokset, kerätyn tiedon analyysit ja konkreettisia suosituksia infrastruktuurin parantamiseksi ja siten Ruotsin matkailualan kasvun ja kehityksen tukemiseksi.

Tutkimuksesta:
Kysely tehtiin 17. huhtikuuta ja 14. toukokuuta välisenä aikana, ja siihen osallistui noin 500 matkatoimistoista, matkanjärjestäjistä, kuljetus-, majoitus- ja kohdeyrityksistä. Suurin osa vastaajista (56 prosenttia) oli toimitusjohtajia tai johtoryhmän edustajia. Useimmilla on asiakaskunta levittäytyneenä ympäri Ruotsia ja/tai kansainvälisesti. Vastaajat ovat Ruotsin matkailualan yhdistyksen (SRF), Ruotsin liikematkayhdistyksen (SBTA) ja Nordic Bench -vastaajapaneelin jäseniä.

Näkemys Ruotsin infrastruktuurista tänä päivänä:
Kyselyyn sisältyi tarkastelu siitä, miten eri infrastruktuurielementtejä pidetään tänä päivänä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, jossa 1 on ”erittäin huono” ja 5 ”erittäin hyvä”, kuinka hyvin he kokevat eri elementtien toimivan tänä päivänä. Tulokset osoittavat, että vaikka lentoasemien ja lentoyhtiöiden katsotaan toimivan varsin hyvin verrattuna muihin elementteihin – lentoasemien keskimääräisten arvosanan ollessa 3,62 ja lentoyhtiöiden 3,20 – asteikolla on vielä matkaa korkeaan arvosanaan. Tämä viittaa siihen, että merkittäviä parannuksia on. Lentokenttäkuljetukset saavat keskimäärin arvosanan 3,24, mikä osoittaa myös, että näitä palveluita voidaan parantaa edelleen, jotta ne vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Myöhemmin kyselyssä ilmenee muun muassa, että kuljetusten korkeisiin hintoihin ollaan tyytymättömiä.

Rautatie- ja tieverkkojen osalta kuva on kaksijakoinen. Rautatieverkko saa kyselyssä absoluuttisesti alhaisimman keskimääräisen arvosanan, 2,73, mikä viittaa vastaajien suureen tyytymättömyyteen, erityisesti niiden, jotka keskittyvät kansainvälisten vierailijoiden vastaanottamiseen. Tieverkko saa hieman korkeamman arvosanan, 3,35, mutta osoittaa silti, että parannuksia tarvitaan sekä lähtevän että saapuvan liikenteen täyden tukemisen varmistamiseksi. Auton latauspisteet saavat keskimäärin arvosanan 2,82, ja suuri osa vastaajista, 41 prosenttia, ilmoitti "ei mielipidettä", mikä voi viitata näiden palvelujen tuntemuksen tai käytön puutteeseen. Niiden keskuudessa, joilla on mielipide, arvosana on kuitenkin erittäin alhainen. Muiden infrastruktuurielementtien, kuten satamien, vene- ja lauttayhteyksien sekä internetyhteyksien, osalta havaitaan vaihtelevia tyytyväisyysasteita. Internetyhteydet ovat korkeimmalla, vaikuttavalla keskimääräisellä arvosanalla 3,97, mikä viittaa siihen, että tämä palvelu täyttää suurelta osin nykyiset vaatimukset. Sekä satamat että vene-/lauttalinjat saavat kuitenkin keskimäärin alhaisemmat arvosanat, ja merkittävä osa vastaajista ilmoitti "ei mielipidettä" (45 prosenttia satamien ja 36 prosenttia vene-/lauttalinjojen osalta), mikä viittaa potentiaaliin lisätä tietoisuutta näistä kulkuvälineistä ja niiden käyttöä.

Infrastruktuuri ja sen vaikutus matkailu- ja turismialaan
Kysely osoittaa, että julkisen liikenteen, kuten junien, bussien ja lentojen, saatavuus on erityisen tärkeää matkailu- ja turismialan yrityksille, ja 67 prosenttia vastaajista korosti tätä. Myös Ruotsin lentokentille tulevien ja sieltä lähtevien lentoreittien valikoima on ratkaisevan tärkeää, sillä 40 prosenttia vastaajista totesi, että rajoitukset täällä ovat joskus estäneet heidän liiketoimintansa kehittymistä. Kun verrataan yrityksiä, jotka palvelevat pääasiassa kansainvälisiä matkustajia (saapuvat matkustajat), niihin, jotka keskittyvät pääasiassa Ruotsin markkinoille (lähtevät matkustajat),

Prioriteettien ja tarpeiden välillä on selkeitä eroja. Yritykset, jotka keskittyvät saapuviin asiakkaisiin, arvostavat julkisen liikenteen saavutettavuutta korkeammalle (79 prosenttia) kuin ne, jotka palvelevat ensisijaisesti Ruotsin markkinoita (61 prosenttia). Nämä yritykset korostavat myös teiden merkitystä voimakkaammin (34 prosenttia verrattuna 16 prosenttiin). Luotettavan internetyhteyden ja hyvin kehittyneen latausinfrastruktuurin merkitys on myös jonkin verran suurempi ulkomaisia matkailijoita palvelevilla yrityksillä, 29 prosenttia ja 29 prosenttia.
27 prosenttia verrattuna 14 prosenttiin ja 11 prosenttiin ruotsalaisiin matkailijoihin keskittyneiden keskuudessa.
Infrastruktuurin puutteet ovat olleet merkittävä este laajentumiselle ja kehitykselle, erityisesti saapuvan segmentin yritysten keskuudessa (37 prosenttia). Myös kansainvälisesti suuntautuneiden yritysten mielestä logistiikkainfrastruktuurin, kuten satamien, lentokenttien ja rautateiden, saatavuus on tärkeämpää (26 prosenttia) verrattuna lähtevän segmentin 20 prosenttiin. Lentoreittien saatavuus on erittäin tärkeää Ruotsin markkinoille suuntautuville matkatoimistoille, sillä 51 prosenttia raportoi, että tämä on joskus...
rajoittivat toimintaansa.

Kiireelliset infrastruktuuri-investoinnit
Selvityksessä tunnistetaan kiireellisimmät infrastruktuuri-investoinnit, jotka
matkailu- ja turismialan vahvistamiseksi välttämätöntä. Ylläpitovelan poistaminen
rautatie on ensisijainen lähes 60 prosentille vastaajista, kun taas lähes
puolet näkee tarpeen laajentaa rautatieverkostoa useampiin paikkoihin. Jotta
sen jälkeen merkittävä osa haluaa nähdä tieverkoston parantamisen ja
Arlandan lentokentän modernisointi.

Kuten aiemmin todettiin, erityyppiset matkailualan yritykset priorisoivat infrastruktuurin eri osa-alueita. Kansainvälisiä matkailijoita palvelevat yritykset korostavat tieverkoston parantamisen tarvetta, jota lähes puolet näistä yrityksistä pitää tärkeänä verrattuna 26 prosenttiin muiden yritysten joukossa. Myös ulkomailla toimivat yritykset korostavat julkisen liikenteen parantamisen tärkeyttä koko maassa, mitä 40 prosenttia pitää tarpeellisena. Lisäksi huomattavasti useammat kansainvälisesti suuntautuneet yritykset (24 prosenttia) uskovat, että
Laajennettu latausinfrastruktuuri on tärkeää, kun taas muiden yritysten kohdalla näin tekee vain 10 prosenttia. Yritykset, jotka keskittyvät ensisijaisesti Ruotsin markkinoille, priorisoivat myös Arlandan (42 prosenttia) ja Landvetterin (26 prosenttia) lentokenttien modernisointia ja laajentamista. Tämä korostaa niiden tarvetta tehokkaammille lentoyhteyksille, jotta ne voivat tarjota asiakkailleen hyvän tarjouksen. Eroja havaitaan myös siinä, miten internet-yhteydet arvostetaan; pienempi osa uusista yrityksistä (10 prosenttia) pitää tätä priorisoituna parannuksena verrattuna Ruotsin markkinoille keskittyviin yrityksiin (7 prosenttia). Uusien kiinteiden yhteyksien priorisointia Ruotsin ja Tanskan välillä sekä satamien modernisointia pidetään kuitenkin yhtä tärkeänä molemmille ryhmille.

Vapaamuotoinen vastaus: Ehdotuksia infrastruktuuritoimenpiteiden toteuttamiseksi
Kyselyyn sisältyi kysymys, jossa vastaajilla oli mahdollisuus antaa ehdotuksia siitä, miten infrastruktuuria voitaisiin parantaa matkailu- ja matka-alan tukemiseksi paremmin. Tässä on yhteenveto merkittävimmistä ehdotuksista:
1. Rautatieinfrastruktuuri:
o Keskitytään rautatien kunnossapitovelan poistamiseen sen varmistamiseksi, että useammat junat kulkevat aikataulussa.
o Laajenna rautatieverkostoa niin, että junalla pääsee useampiin paikkoihin ja että suurnopeusjunat voivat toimia.
2. Tiet ja julkinen liikenne:
o Paranna tieverkostoa, erityisesti maaseudulla, jotta tiet olisivat paremmassa kunnossa.
o Otetaan käyttöön parempi julkinen liikenne maaseudulla, mukaan lukien tilausbussipalvelut.
o Paranna julkista liikennettä koko maassa sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden matkustamisen helpottamiseksi.
3. Lentokentät ja lentoyhtiöt:
o Nykyaikaistaa, parantaa ja laajentaa Arlandan ja Landvetterin lentoasemia kapasiteetin lisäämiseksi ja palvelun parantamiseksi.
o Lisätä suorien reittien määrää Ruotsin lentokentiltä sekä kotimaisiin että kansainvälisiin kohteisiin.
o Tukea Arlanda Expressiä, jotta matkustaminen Arlandasta Tukholman keskustaan olisi halvempaa.
4. Latausinfrastruktuuri ja ympäristövyöhykkeet:
o Laajenna sähköautojen latausinfrastruktuuria ja luo lisää suuren kapasiteetin latausasemia.
o Hidasta ympäristövyöhykkeen 3 käyttöönottoa, kunnes teknologia on käytössä, tai tarjoa tilapäisiä poikkeuksia linja-autoille.
5. Turistibussit ja palvelut:
o Luodaan lisää pysäköintimahdollisuuksia tilausajobusseille metropolialueilla ja parannetaan vammaisten henkilöiden esteettömyyttä.
o Rakenna lisää pysäköintipaikkoja ja huoltotiloja turistibusseille, mukaan lukien pääsy pesula- ja wc-tiloihin.
6. Internet- ja digitaalinen varaus:
o Parantaa internetyhteyksiä osissa Norrlandia ja muilla harvaan asutuilla alueilla.
o Kehitetään parempia varausjärjestelmiä, joissa kotimaan ja kansainvälisiä matkoja voidaan varata samanaikaisesti, ja mahdollistetaan juna- ja lentovarausten yhdistäminen.
Yhteenveto
Tämän raportin johtopäätös on selvä: Ruotsin matkailu- ja matka-alan kasvun ja kehityksen tukemiseksi tarvitaan merkittäviä infrastruktuuri-investointeja. Analysoimalla alan johtavien päätöksentekijöiden näkemyksiä olemme tunnistaneet useita keskeisiä alueita, jotka vaativat huomiota ja toimia.
• Infrastruktuurihaasteet: Raportista käy ilmi, että useita infrastruktuurin osia, kuten rautatieverkostoa, tieverkostoa ja latausinfrastruktuuria, pidetään puutteellisina. Parannuksia tarvitaan sekä kotimaisten että kansainvälisten tarpeiden täyttämiseksi.
• Prioriteetit ja tarpeet: Yritykset vaihtelevat ensisijaisesti sen mukaan, palvelevatko ne ensisijaisesti kansainvälisiä vai ruotsalaisia matkailijoita. Tämä korostaa sellaisten toimenpiteiden suunnittelun tärkeyttä, jotka ottavat huomioon matkailu- ja ravitsemusalan eri segmentit.
• Toimenpideehdotukset: Vastaajien parannusehdotukset kattavat laajan kirjon rautateiden kunnossapitovelan poistamisesta lentokenttien nykyaikaistamiseen ja digitaalisten varausjärjestelmien parantamiseen. Nämä ehdotukset viittaavat konkreettisiin toimiin, joilla voidaan vahvistaa toimialaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että infrastruktuuri-investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä Ruotsin matkailu- ja turismialan kestävän kasvun varmistamiseksi. Vastaamalla tunnistettuihin haasteisiin ja toteuttamalla ehdotetut toimenpiteet Ruotsi voi pysyä houkuttelevana matkakohteena ja hyötyä matkailun taloudellisesta ja kulttuurisesta merkityksestä.

Ilmoita sisällöstä
Tämä raportti on yhteenveto tutkimuksesta "Matkailualan käsitys Ruotsin infrastruktuurista".
Näiden tietojen käyttö
Tämän raportin tiedot on pääasiassa laadittu asiakkaan puolesta. Kyselyn ja tämän raportin tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten ruotsalaiset matkailualan päätöksentekijät näkevät Ruotsin infrastruktuurin tänä päivänä ja millaista kehitystä he haluaisivat nähdä.
Kyselyn toteutus ja valinta
Kysely tehtiin 17. huhtikuuta ja 14. toukokuuta välisenä aikana, ja siihen osallistui noin 500 matkatoimistoista, matkanjärjestäjistä, kuljetus-, majoitus- ja kohdeyrityksistä. Suurin osa vastaajista (56
prosenttia) olivat toimitusjohtajia tai johtoryhmän edustajia. Useimmilla on asiakaskunta levinnyt kaikkialle Ruotsiin ja/tai kansainvälisesti. Vastaajat ovat SRF:n, SBTA:n ja Nordic Bench -vastaajapaneelin jäseniä.
Nordic Bench AB
Nordic Bench AB on riippumaton konsultointi- ja analyysiyritys, joka keskittyy pohjoismaiseen matkailu- ja kokousalaan. Nordic Bench tekee muun muassa seuraavia säännöllisiä kyselytutkimuksia:

• NPS-vertailuanalyysi matkailualalla
• Ruotsin yksityismatkabarometri
• Liikematkaindeksi –
  Neljännesvuosittainen ennuste
• Konferenssi- ja kokousbarometri
  Nordic Bench hallinnoi myös Pohjoismaiden suurinta täysin riippumatonta liikematkapaneelia, johon kuuluu noin 12 000 pätevää liikematkailijaa ja päätöksentekijää. Lisätietoja Nordic Benchistä.

OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ
472
TOIMIALA-SEGMENTTIJAKAUMA
Matkanjärjestäjä 25%
Matkatoimisto 22%
Konferenssit, kokoukset ja tapahtumat 10%
Majoitus 6%
Lento 6%
Juna 1%
Bussi 3%
Kohdeorganisaatio 8%
Turistikohde 2%
Muut toimialalla 9%
Muu 8%
LIIKETOIMINTAKESKITYS 22%
Saapuva 16%
Lähtevä 43%
Sekoitettu 30%
Muu 12%
TEOKSEN/TILINIMIKKEEN
Johtoryhmä 18%
Toimitusjohtaja tai vastaava 38%
Muu johtotehtävä 14%
Matkapäällikkö/Matkapäällikkö 12%
Muu 17%
ASIAKASVASTOALUE
Koko Ruotsi 66%
Ulkomailla 33%
Ylä-Norlanti 3%
Keski-Norlanti 1%
Pohjois-Keski-Ruotsi 4%
Itäinen Keski-Ruotsi 7%
Tukholma 21%
Länsi-Ruotsi 12%
Småland saarineen 5%
Etelä-Ruotsi 9%

Julkaisija:
Ruotsin matkailualan liitto (SRF)
Ruotsin liikematkayhdistys (SBTA)
Pohjoismainen penkki