Ruotsin kotimaan ilmailussa ei ole ollut näin vähän matkustajia finanssikriisin jälkeen. Ja pienet alueelliset lentoasemat kärsivät eniten. Tänä vuonna tappiot ovat tähän mennessä olleet noin 20 prosenttia – kaksinkertainen valtion ylläpitämiin lentoasemiin verrattuna.
– Nyt on vaikeaa, sanoo etujärjestö SRF:n toimitusjohtaja Peter Larsson. 

Käynnissä oleva ilmastokeskustelu yhdistettynä lentoliikenneveroon ja lentopolttoaineen hinnannousuun näyttää vaikuttaneen. Swedavian, joka omistaa Ruotsin kymmenen suurinta lentokenttää, uudet luvut osoittavat, että kotimaan liikenne on vähentynyt tänä vuonna tähän mennessä kahdeksan prosenttia. Swedavian lentokenttien lisäksi on 34 valtiosta riippumatonta lentokenttää, jotka ovat pääosin kuntien ja alueiden omistuksessa. Niissä tappio on kaksinkertainen. 

– Meillä on selkeät kotimaankohteet ja sitten ilmailuveron ja ilmailualan häpeän seuraukset, kun käsitteet tulevat havaittaviksi. Swedavia voi saada takaisin osan kansainvälisten lentojen laskustaan, mutta me emme voi, sanoo Peter Larsson, Ruotsin alueellisten lentokenttäyhdistyksen (SRF) toimitusjohtaja, joka edustaa Ruotsin kansalaisjärjestöjen lentoasemia.

Lentokentät toimivat tappiolla

Kaikki 34 lentokenttää, lukuun ottamatta yhtä kahdesta yksityisomistuksessa olevasta, tekevät tappiota. Mutta Peter Larsson ei usko, että pienempiä lentokenttiä pitäisi pitää tuhoon tuomittuina. 

– Meillä on myös vastuu valtiolle yhteiskunnallisesti hyödyllisistä toiminnoista, kuten ambulanssilennoista ja muista asioista. On monia pieniä lentoja, joilla on suuri merkitys.

”"Ei ole vaihtoehtoja"”

Kunnan omistama Lapin lentoasema Jällivaarassa on yksi lentoasemista, joilla on huomattu matkustajien määrän väheneminen. Nextjetin konkurssi iski lentoasemaan pahasti viime vuonna, ja se oli ilman lentoja lähes neljä kuukautta. Lentoaseman johtajan Michael Gustafssonin mukaan ei kuitenkaan ole vaaraa, että lentoasema suljettaisiin.   
  
– Meillä on valtion liikennevelvoite, Jällivaarassa on oltava lentoliikennettä, jotta valtion saavutettavuustavoitteet täyttyvät. 

Michael Gustafsson ei usko, että lentohäpeää koskevilla keskusteluilla on mitään merkitystä Lapissa.  

– Meidän on päästävä Tukholmaan, joka on solmukohta, joten meille on outoa olla mukana keskustelussa, koska meillä ei ole vaihtoehtoja. Mutta ymmärrän, että keskustelua tarvitaan, jos lentämiselle on vaihtoehtoja. 

Lähde:svt.se