Hellevaroitukset ja painajaismaiset metsäpalot leimaavat kesää Etelä-Euroopassa. Uuden tutkimuksen mukaan helleaalto olisi ollut "käytännössä mahdoton", jos ihmiset eivät olisi vaikuttaneet ilmastoon.

Roomassa 41,8 astetta, Kataloniassa 45,3 astetta ja Sardiniassa 46 astetta. Etelä-Euroopassa on rikottu paikallisia lämpötilaennätyksiä viime päivinä. Samaan aikaan metsäpalot raivoavat Kreikan saaristossa ja useista maista on raportoitu helteeseen liittyviä kuolemantapauksia, kertoo tutkimusverkosto World Weather Attribution.

Jopa osia Pohjois-Amerikkaa, Meksikoa ja Kiinaa ovat koetelleet helleaallot, ja heinäkuussa on rikottu paikallisia ennätyslämpötiloja. Esimerkiksi lämpötilat ovat nousseet yli 50 asteen Luoteis-Kiinassa ja Yhdysvaltojen Kuolemanlaaksossa.

Mikä sitten aiheuttaa kuumuuden? Luonnollisella sääilmiöllä El Niñolla on ollut oma osansa. Mutta on lähes varmaa, että heinäkuun helleaaltoja Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei olisi koskaan esiintynyt, jos ihmiset eivät olisi vaikuttaneet ilmastoon.

Tämä käy ilmi World Weather Attributionin uudesta pikatutkimuksesta, jossa analysoidaan ilmastonmuutoksen vaikutusta yksittäisiin äärimmäisiin sääilmiöihin.

Kiinan helleaallon osalta tutkijat havaitsivat, että se on 50 kertaa todennäköisempi nykyään, kun planeetta on 1,2 astetta lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla, ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena.

Ilmastonmuutos tekee helleaalloista tiheämpiä, kuumempia ja pidempiä. Uusi analyysi osoittaa, että ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat tehneet helleaallosta Euroopassa 2,5 astetta lämpimämmän kuin se muuten olisi ollut, Pohjois-Amerikan helleaallosta 2 astetta lämpimämmän ja Kiinan helleaallosta 1 asteen lämpimämmän.

Tulokset eivät ole juurikaan yllättäviä, sanoo Friederike Otto, ilmastotieteilijä Imperial College Londonista ja yksi tutkimuksen tekijöistä.

”"Maailma ei ole lopettanut fossiilisten polttoaineiden polttamista, ilmasto lämpenee edelleen ja helleaallot pahenevat entisestään. Niin yksinkertaista se on", hän sanoo kommentissa.

Otto kuitenkin korostaa, että kuumuus ei ole merkki "ilmaston romahduksesta" eikä trendin kääntäminen ole liian myöhäistä.

Samaan aikaan helleaallot vaativat jo tuhansia ihmishenkiä vuosittain, tutkijat sanovat. He vaativat parempia varoitusjärjestelmiä, toimintasuunnitelmia ja muita sopeutumistoimia äärimmäiseen kuumuuteen, joka vain yleistyy keskilämpötilojen noustessa.

Jos maailma lämpenee kahdella asteella – mikä on vain 30 vuoden päässä, jos maat eivät täytä Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan – vastaavia helleaaltoja voi esiintyä maailmassa kahdesta viiteen vuoden välein, tutkijat kirjoittavat.

Analyysi tehtiin hyvin lyhyessä ajassa, eivätkä muut tutkijat ole vielä vertaisarvioineet sitä. Käytetyt menetelmät ovat kuitenkin tieteellisesti tunnustettuja, tutkimuksen tekijät korostavat.

Lähde:TT-DI.SE