Ostosmatkailu kasvaa nopeammin kuin vähittäiskauppa yleensä. Viime vuonna ostosmatkailijoilta saadut vähittäiskaupan tulot olivat 100 miljardia Ruotsin kruunua, mikä on 5 miljardia Ruotsin kruunua enemmän kuin edellisenä vuonna, Ruotsin kauppayhdistyksen uuden raportin mukaan. "Tämä antaa jonkinlaista perspektiiviä tämänpäiväisiin keskusteluihin vähittäiskaupan tulevaisuudesta", sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Mats Hedenström.

Matkailu tuotti Ruotsissa yhteensä 337 miljardin Ruotsin kruunun liikevaihdon vuonna 2018 ja loi 172 400 työpaikkaa. Pelkästään kaupan alalla ostosmatkailu loi 35 500 työpaikkaa. Raportilla kauppajärjestö haluaa lähettää jäsenilleen viestin siitä, kuinka tärkeää on hyödyntää kaikkia vierailijoita ja tarttua tilaisuuteen toivottaa heidät tervetulleiksi.

”Jotta voimme parhaiten toivottaa ulkomaiset turistit tervetulleiksi, meidän on varmistettava, että henkilökunnalla on hyvä kielitaito ja että maksupäätteet voivat hyväksyä ulkomaisia kortteja”, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Mats Hedenström.

Ennen kaikkea on tärkeää tulla kohdelluksi hyvin ja aloittaa parisuhde, sanoo Mats Hedenström.

”"Jos fyysinen vierailu sujuu hyvin, se voi toivottavasti johtaa jatkuvaan verkkokauppasuhteeseen vierailijan palattua kotiin, riippumatta siitä, onko kyseessä Luulaja vai Lontoo."”

Ostosmatkailu kasvaa nopeammin kuin vähittäiskauppa yleensä. Vuosituhannen vaihteesta lähtien ostosmatkailu on kasvanut 66 miljardilla Ruotsin kruunulla, mikä on kuusi kertaa enemmän kuin Ruotsin verkkokaupan kulutus ulkomailta viime vuonna.

Ostosmatkailijoihin kuuluu sekä Ruotsiin ostoksilla matkustaneita että siellä ostoksilla käyviä turisteja. Turistien osuus vähittäiskaupan kokonaismyynnistä viime vuonna oli 13 prosenttia. Ruotsin kauppakamarin ennusteiden mukaan ulkomaisten matkailijoiden merkityksen fyysiselle vähittäiskaupalle odotetaan kasvavan ja kasvavan edelleen seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Svensk Handelin mukaan kauppa on erityisen tärkeää Strömstadin, Edan, Haaparannan, Årjängin, Åren ja Tanumin kunnissa. Lisämyynti kasvoi kaikissa kunnissa ja oli vuoden aikana 14,6 miljardia kruunua.

”Rajakauppa on myönteistä, koska se hyödyttää maan harvemmin asuttuja osia, joilla muuten olisi vaikeuksia kilpailla muun maan kanssa”, sanoo Mats Hedenström.

Jossain määrin rajaseudun kunnat voivat kiittää heikkoa kruunua.

”"Meillä on "Rajatylittävä kauppa Norjan kanssa kasvaa edelleen, ja voimme nähdä, että rajatylittävän kaupan tulevaisuus näyttää valoisalta. Tämä ei johdu pelkästään heikosta kruunusta, vaan myös joistakin poliittisista päätöksistä veroista ja maksuista, jotka hyödyttävät kauppaa", sanoo Mats Hedenström.

Myös valuuttakurssivaikutukset ovat osaltaan lisänneet rajat ylittävää kauppaa Suomen ja Tanskan kanssa.

”Olemme nähneet Norjan ja Suomen välisen rajakaupan vahvistumista maan pohjoisosissa tavalla, jota emme ole ennen nähneet, esimerkiksi Haaparannassa ja Åressa.”

Pohjimmiltaan merkittävä ongelma on kuitenkin kruunun heikkous, sillä se aiheuttaa kustannuksia tuonnista riippuvaiselle kaupalle.

”Se ei riitä kompensoimaan kielteisiä vaikutuksia, mutta pieni positiivinen puoli on se, että turistien on halvempaa tulla tänne ostoksille”, sanoo Mats Hedenström.

Lähde: TT