Lentomatkustuksen halumme on kasvanut, mutta se on kaukana pandemiaa edeltäneestä tasosta. Onko kyseessä ohuemmat lompakot, globaalit huolet – vai se, että monet pitävät lentämistä ympäristöongelmien yleisimpänä syyllisenä?

Talven pimeys ja räntäsade. Monien ruotsalaisten unelma tähän aikaan vuodesta on jo pitkään ollut tilausmatka Kanariansaarille tai muuhun aurinkoiseen paikkaan. Kysymys kuuluu, onko tämä muuttumassa.

Ruotsin liikenneviraston tilastojen mukaan vuonna 2022 Ruotsin lentokentille ja lentokentiltä lensi yhteensä 25,3 miljoonaa matkustajaa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin Covid-vuosina, mutta samalla vain 67 prosenttia vuoden 2019 tasosta, ennen kuin pandemia pysäytti monien ihmisten matkustamisen.

Viime vuoden lentoliikenteen lasku voi johtua osittain siitä, että pandemia vaikuttaa edelleen matkustustottumuksiin. Mutta useita muitakin tekijöitä on todennäköisesti mukana, ja on vaikea tietää, millä niistä on suurin vaikutus, sanoo Simon Posluk, Ruotsin liikenneviraston yksikönpäällikkö.

”Kotitalouksien talouden ja matkailun välillä on vahva yhteys, mutta mielenkiintoista kyllä, kysynnän hidastumista havaitsimme jo vuonna 2018, erityisesti kotimaan lentomatkustamisessa. Kyse ei siis ole pelkästään sodasta, pandemioista ja muusta kurjuudesta, vaan se voi johtua myös muuttuneesta käyttäytymisestä, jossa sekä digitaaliset tavat että ilmastolliset syyt voivat vaikuttaa”, sanoo Simon Posluk.

Syystä riippumatta luvut näyttävät olevan osa kääntyvää trendiä. Pitkään lentotrendimme osoitti tasaisesti ylöspäin: Vuosien 1990 ja 2017 välillä ruotsalaisten lentäminen kasvoi hieman yli 3 prosenttia vuodessa lentokilometreinä mitattuna. 

Kotimaan lennot ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla vuosina 1997–2007, kun taas kansainväliset lennot ovat kasvaneet. Mutta vuonna 2017 tapahtui jotain. Vuosina 2017–2019 ruotsalaisten lennot muihin maihin vähenivät 5–10 prosenttia – ”merkittävä lasku”, todetaan muun muassa Chalmersin teknillisen yliopiston ilmailuun ja kestävään kulutukseen keskittyneen tutkijan Jörgen Larssonin raportissa.

Raportin mukaan halun lomailla ilmastoystävällisemmin uskotaan olevan tärkeä syy. Raportissa todetaan, että keskustelu lentohäpeästä alkoi vuonna 2016 ja toi esiin ilmailun ilmastovaikutukset.

Vaikka keskustelu falnat Jörgen Larsson uskoo edelleen, että ilmaston huomioiminen on osasyynä lentämisen suosion laskuun. Hän viittaa muun muassa Ruotsin ympäristönsuojeluviraston toistuvaan kyselyyn alueella. Kysyttäessä "Oletko tehnyt mitään jokapäiväisessä elämässäsi vähentääksesi ilmastovaikutuksiasi kahden viime vuoden aikana lomamatkojen valinnassasi?", kyllä-vastausten osuus on noussut 37 prosentista vuonna 2015 62 prosenttiin vuonna 2021.

”"Vaikka ihmisten sanojen ja tekojen välillä on aina ristiriita, voidaan olettaa, että ajan myötä tapahtuva ihmisten sanojen tasainen kasvu vaikuttaa myös käyttäytymiseen", Jörgen Larsson sanoo. 

Liikematkustuksen osalta on vielä selvempää, että uudet digitaaliset kokoustottumukset ovat osaltaan vähentäneet lentokoneiden käyttöä, hän korostaa.

”Monilla organisaatioilla on matkustuskäytäntöjä, jotka rajoittavat lentämistä sekä ilmastosyistä että videoneuvottelujen halventamiseksi. Monet uskovat, että liikematkailu ei koskaan palaa samalle tasolle.”

Se on myös mitä Ruotsin liikenneviraston ennuste vuosille 2022–2028 osoittaa: Lentoteitse tapahtuvan työmatkaliikenteen määrä ei näytä saavuttavan uudelleen pandemiaa edeltänyttä tasoa.

Kaiken kaikkiaan vuonna 2023 ennustetaan lentävän enemmän kuin viime vuonna, mutta pandemian jälkeinen nousu näyttää hidastuvan. Pääasiassa maailmanlaajuisten huolenaiheiden ja taantuman vuoksi, Ruotsin liikenneviraston mukaan.

Pitkällä aikavälillä ruotsalaisten odotetaan kuitenkin viranomaisen ennusteen mukaan lentävän jälleen enemmän ulkomaille, ja vuoteen 2028 mennessä voimme olla takaisin samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Meillä ei kuitenkaan näytä olevan samaa halua lentää maan sisällä kuin ennen pandemiaa – vuonna 2028 joka neljännen matkustajan odotetaan jättävän kotimaanlennot väliin vuoteen 2019 verrattuna. 

Vaikka moni tekijä vaikuttaa asiaan, on todennäköistä, että lentämisen vähenemisen osittainen selitys on normien muutos. Näin ajattelee Maria Wolrath Söderberg, retoriikan tutkija Södertornin yliopistosta, joka on tutkinut, miksi jotkut ihmiset lopettavat lentämisen. Hän uskoo, että julkinen keskustelu antaa usein vaikutelman, että lennämme "hulluina" pandemian jälkeen, mikä antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, ettemme pysty muuttamaan tilannetta:

”"Lasku heijastaa normien muutosta, joka on hyvin selkeä keskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Se on erityisen mielenkiintoista, kun otetaan huomioon, että kohtaamme vain vähän muita esimerkkejä selkeistä käyttäytymisen muutoksista ilmaston hyväksi."”

Lähde:TT-DI.SE