Tutkimukseen osallistui seitsemän vuoden aikana 1 000 liikematkailijaa ja päätöksentekijää neljästä Pohjoismaasta.

Kuinka samankaltaisia ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset liikematkailijat ovat? Mitkä tarpeet ovat muuttuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana? Onko päätöksentekijöiden ja liikematkailijoiden välillä eroja? Näitä kysymyksiä halusimme selvittää. Nordic Bench toteutti kyselyn vuosina 2012, 2014, 2017 ja 2019 seuratakseen pohjoismaisten liikematkatrendien kehitystä seitsemän vuoden aikana. Kyselyyn vastasi keskimäärin 1 000 ihmistä vuodessa, aina suurista pieniin yrityksiin.

Raportti laadittiin vuonna 2020, COVID-19-epidemian ensimmäisinä kuukausina. COVID-19:n aiheuttamat muutokset matkailualalla ovat aiheuttaneet suurta epävarmuutta, mutta tämän tutkimuksen tulokset voivat tarjota vertailukohdan tulevien muutosten hallitsemiseksi ja matkailijoiden, yritysten ja koko alan tukemiseksi toipumisen tiellä.

”Kysyimme sekä päätöksentekijöiltä että liikematkustajilta, miten yritysten tarpeet ja teknologinen kehitys eroavat maiden välillä”, sanoo Johan Nordqvist, Amadeuksen toimitusjohtaja Skandinaviassa. ”Haluamme jakaa havaintomme, jotta yritykset ja matkatoimistot ovat tietoisia näistä eroista kehittäessään matkustuskäytäntöjään vastatakseen paremmin kunkin maan ainutlaatuisten matkailijoiden tarpeisiin.”

Tutkimuksen keskeiset havainnot: 

• Jos matkustajat eivät pysty näkemään kaikkia hintoja varausjärjestelmässään, he todennäköisemmin turvautuvat muihin kanaviin löytääkseen haluamansa lennon tai hotellin, mikä asettaa matka-avustajan vaikean huolellisuusvelvollisuuden eteen. Tämä trendi korostaa yritysten ja matkatoimistojen sisällön saavutettavuuden tärkeyttä investoidessa itsevaraustyökaluun.
• Lentoyhtiöiden monipuolistaessa tarjontaansa, lisäpalveluiden kysyntä kasvaa pohjoismaisten liikematkustajien keskuudessa, erityisesti niiden, jotka matkustavat 80 päivää tai enemmän vuodessa. Matkatoimistojen johtajat voivat harkita lisäpalveluiden tarjoamista usein matkustavilleen. Tämä voi puolestaan saada matkustajan tuntemaan olonsa arvostetummaksi, levänneemmäksi ja motivoituneemmaksi, ja yritys voi saada tuottavamman ja uskollisemman työntekijän.
• Päätöksentekijät ja matkailijat eivät aina ole samaa mieltä prioriteeteista. Vaikka liikematkustajat haluavat pääsyn täysin integroituun järjestelmään matkavarauksiaan ja kuluraportointiaan varten, päätöksentekijät listasivat tämän viimeisimpänä prioriteettinaan.

Vaikka Pohjoismaita joskus pidetään yhtenä markkina-alueena, tutkimus osoittaa, että tietyillä aiheilla, kuten työmarkkinoilla ja paikallisilla määräyksillä, on merkittävä vaikutus liikematkojen hallintaan. Mutta kuinka erilaisia kukin maa tarkalleen ottaen on? Klikkaa tästä voit lukea koko tutkimuksen englanniksi.