Bloomberg Newsin tekemän kyselyn mukaan 84 prosenttia Yhdysvaltojen, Euroopan ja Aasian suuryritysten toimitusjohtajista ja muista ylemmistä johtajista käyttää vähemmän rahaa matkustamiseen pandemian jälkeen. Tällainen skenaario kokisi yritykset, joiden tiedetään olevan riippuvaisia liikematkoista, kuten SAS ja Scandic. 

Uutistoimiston tulkinnan mukaan työmatkailu, sellaisena kuin me sen tunnemme, on "muuttunut ikuisesti". Heidän mukaansa yritysten toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi viritetyt viestintätyökalut ovat mahdollistaneet niin valtavia ajansäästöjä, ettei kukaan oikeasti kaipaa paluuta työmatkailuun.

Tutkimukseen osallistui 45 suurta yritystä, mukaan lukien Pfizer, LG Electronics, Deutsche Bank ja Akzo Nobel.

”Liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavaa matkustamista voidaan vähentää kolmanneksella ja sisäisiä kokouksia vielä enemmän. Se on hyväksi tulokselle ja edistää kestävän kehityksen tavoitteitamme. Asiakkaillamme on nyt ollut vuosi aikaa kouluttautua, joten yhteydenpito pelkän videolinkin kautta ei ole enää sosiaalisesti hyväksymätöntä. Tästä tulee valtava tehokkuustyökalu”, sanoi kemianteollisuusyritys Akzo Nobelin toimitusjohtaja Thierry Vanlancker.

Suurin osa kyselyyn vastanneista johtajista ennustaa, että liikematkabudjetit pienenevät 20–40 prosenttia, ja selvästi hallitseva mediaanivastaus on "jopa 30 prosenttia". 

Kyselyn tulokset osoittavat Tätä tukevat myös toimialajärjestö Global Business Travel Associationin ennusteet, joiden mukaan liikematkakustannusten odotetaan laskevan vuoden 2019 huipputasolta, 1,43 biljoonasta dollarista, 1,24 biljoonaan dollariin vuonna 2024.

Ne, jotka haluavat aloittaa matkustamisen uudelleen, eivät kohtaa vastustusta ainoastaan kustannussäästöjen muodossa. Yleisesti ottaen matkustamisen väheneminen ei ole kyselyvastausten mukaan johtanut mihinkään valtavaan kaaokseen yritysten liiketoiminnassa.

”Yritykset tarkastelevat tulostaan ja ilmastositoumuksiaan, ja samaan aikaan työntekijöiden toiveita joustavammasta työelämästä kuullaan ja he miettivät: Pitääkö meidän edes palata takaisin?”, sanoi konsulttiyritys KMPG:n matkailu- ja vapaa-ajan globaali johtaja.

Joihinkin yrityksiin – erityisesti matkailu- ja viihdealoilla – pandemia vaikuttaa kuitenkin kielteisesti. Pandemia on jo ollut tuhoisa niille, esimerkiksi lento- ja hotellialoilla. Lentoyhtiöiden tappiot olivat yhteensä 126 miljardia dollaria vuonna 2020, ja vuonna 2021 etujärjestö Air Transport Association ennustaa vielä 48 miljardin dollarin tappioita. Monet yritykset, joiden velkatasot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti pandemian usein valtion rahoittamien pelastustoimien aikana, ovat riippuvaisia liikematkustajien paluusta.

Sydbankin ilmailuanalyytikko Jacob Pedersen on toistuvasti varoittanut, että SAS on yksi eurooppalaisista lentoyhtiöistä, joilla on suurin altistuminen liikematkoille.

”Odotamme myös, että liikematkustajat matkustavat tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän ja että se maksaa SAS:lle 5–8 miljardia Ruotsin kruunua vuodessa, eikä nykyinen 4 miljardin kruunun vuotuinen säästöohjelma riitä”, Sydbank kirjoitti analyysissään vuoden 2021 alussa.

Myös useat tutkimusyhtiöt ovat varoittaneet hotelliyhtiöstä. Scandic altistuminen liikematkustajille. 

Samaan aikaan kuitenkin useiden matkustajista riippuvaisten alojen toimialoilta kuuluu ääniä, jotka väittävät, että huhut liikematkustuksen kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja.

”Monet yritysasiakkaistamme sanovat palaavansa välittömästi työmatkoihin samana päivänä, kun he menettävät asiakkaan, koska he eivät olleet kasvotusten”, Air France-KLM:n toimitusjohtaja Ben Smith kertoi Bloomberg Newsille.

Lähde: Uutistoimisto Direkt