Samaan aikaan tanskalainen mittaus osoittaa, että risteily matkustaja aiheuttaa jopa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentokoneeseen noussut matkustaja.
Useat suuret matkailuyritykset mainostavat risteilyjä levinä huvipuistoina – mutta pinnan alla piilee toinenkuva, uuden mittauksen mukaan.
Danskalainen merenkulkualan konsulttiyritys HOK Marineconsult on laatinut lukuja, jotka osoittavat, että risteilyalus aiheuttaa matkustajaa ja kilometriä kohden jopa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentokone. Tulokset perustuvat 157 erikokoisen risteilyaluksen keskimääräisiin päästöihin.
Mittausta taustalla olevan Hans Otto Kristensenin mukaan luvut perustuvat laivayhtiöiden vuoteen 2014 asti itse ilmoittamiin polttoaineenkulutuksiin ja nopeuksiin, joiden hän katsoo olevan edustavia vielä nykyäänkin.
”Tähtäsin itsekin yllättyneeni mittausten korkeudesta. Risteilyalukset ovat eläneet lähes omaa elämäänsä ja harva on todella välittänyt niiden hiilidioksidipäästöistä. Se on vanha ongelma, mutta vasta viime aikoina ala on alkanut tarttua siihen”, Kristensen sanoo TT:lle.
Hän sanoo, että päästöt liittyvät itse vesiliikenteeseen. ”Luksushotellin siirtäminen ulos merelle ei onnistu ilman suuria resursseja”, hän huomauttaa.
”Se kuulostaa arkiselta, mutta pohjimmiltaan se on korkean energiankulutuksen syy. Siksi nopeampi alus kuluttaa enemmän energiaa kuljetettua yksikköä kohti.”
Risteilyt suosiotaan samanaikaisesti kasvattavat. Viime vuonna risteili 26 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti – lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna, Cruise Lines International Associationin mukaan. Myös Ruotsissa trendi on selvä. Tukholman satamat, maan suurin risteilyliikenteen kohde, vastaanotti 619 000 matkustajaa – ennätysmäärän – vuoden risteilykauden aikana.
”Se on upea kehitys ja upea tuote. Nähdäkseni risteilyt ovat ilmastoälykkäitä, koska samalla aluksella matkustaa monta ihmistä, ja me Itämeren alueella olemme askeleen edellä tullaksemme vielä ympäristöystävällisemmiksi”, sanoo Stefan Scheja, Tukholman satamien risteilyvastuuhenkilö.
Itämeren alueella aluksissa käytettävä polttoaine saa sisältää enintään 0,1 painoprosenttia rikkidioksidia. Kansainvälisesti raja on 3,5 prosenttia, jota alennetaan 0,5 prosenttiin kahden vuoden kuluttua.
Mutta sääntöjä ei noudateta kaukana kaikista, kertoo Johan Mellqvist, Chalmers teknillisen korkeakoulun optisen kaukokartoituksen apulaisprofessori. Hänen mukaansa alus, joka huijaa päästöjen kanssa, voi säästää miljoonia kruunuja matkaa kohden. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että noin joka kymmenes alus kansainvälisillä vesillä huijaa vaatimuksista.
”Vaikka rikkidioksidi laskettaisiin pois, suuret energimäärät kuluivat. Sitten sillä on paikallisia seurauksia. Katsokaa nyt vaikkapa Venetsiaa, jonne monet risteilyalukset menevät ja joka on tuhonnut ilman puolet kaupungista. Kyse on suurista ongelmista”, Johan Mellqvist sanoo.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä alusten ympäristövaikutuksista. Risteilyt eroavat muista kulkuvälineistä siten, että itse matkustusmuoto on päämäärä – kun taas lentomatkaa seuraa yleensä lomamatka, jolla matkustaja voi kuormittaa ympäristöä muilla tavoin.
”Kun matkustatään isolla risteilyaluksella, on melko monta tonnia, jotka kuljettavat ihmistä. Jos tällainen alus on puoliksi tyhjä, se aiheuttaa suuren ilmastokuormituksen. Uskon, että ihmiset ovat yleisesti ottaen vähemmän tietoisia risteilyjen ympäristövaikutuksista, koska tämänhetkisiä tilastollisia tietoja ei ole riittävästi”, sanoo Jonas Allerup, Ruotsin ympäristönsuojeluviraston ilmastonmuutosanalyytikko.
Hans Otto Kristensen on työskennellyt laivojen parissa lähes 40 vuotta. Hän korostaa, ettei halua tahrata risteilyalaa sinänsä ja että suurempiakin ympäristön saastuttajia on olemassa.
”On sanottava, että risteilyjen päästöt muodostavat pienen osan kaikista meriliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Mutta haluan ilmastokeskustelun perustuvan faktoihin. Ja minun on sanottava, että risteilyjen päästöt ovat korkeat, aivan kuten lentokoneidenkin”, hän sanoo.
Lähde: TT
